Kiitos kaikille läsnäolijoille, kiitos, että olette mukana Mielen ry nimiäisissä!

Muotialan asuin- ja toimintakeskus on yleishyödyllinen toimija, joka on tehnyt ansiokasta päihde- ja mielenterveystyötä, sekä on ollut mukana kehittämässä uutta vuodesta 1991 lähtien.

Osallistuessani lokakuussa 2015 yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen, olivat jo ilmassa sote-uudistuksen vahvat tuulet. Toiminnanjohtaja Soile Kaarelan jäätyä eläkkeelle haimme maaliskuussa 2016 uutta toiminnanjohtajaa. Yhdistyksen hallitus näki, että meidän tulee uudessa ajassa uusiutua ja päätimme lähteä strategian uudistamisen prosessiin. Lisäksi sääntöjä tuli uudistaa vastaavasti. Nimikysymys oli elänyt yhdistyksessä aikansa, ja muutos oli aika saada eteenpäin.

Tammikuussa 2018 meillä on strategiatyö käytynä, uusi nimi Mielen ry ja uudet säännöt. Olemme hioneet yhdistystä tuleviin sotekuvioihin. Keväällä 2017 seurasimme tarkasti hallituksen sote-uudistusta ja luonnosta järjestöjen asemasta tulevassa maakuntauudistuksessa. Jonkin aikaa näytti siltä, etteivät yhdistykset enää pystyisi tuottamaan palveluja, vaan niiden ääni tyrehtyisi, samaan aikaan, kun yritysten valta voimistuisi.

Onneksemme toukokuussa 2017 pääsimme lukemaan kirjeen järjestöjen asemasta tulevassa valinnanvapausmallissa. Maakuntalain tarkoituksena on luoda edellytyksiä monipuoliselle yhteistyölle järjestöjen kanssa. Se on järkevää, sillä järjestöjen rooli on merkittävä, niin yhteistyökumppanina, palvelujen tuottajana, kuin uusien kokeilujen edistäjänä.

Valtakunnallinen mielenterveyspooli lausui vuonna 2014:

”Sosiaaliset tekijät ovat keskeisessä asemassa mielenterveyden rakentumisessa. Mielenterveyden ongelmien hoidossa ja kuntoutuksessa sosiaalisilla toimenpiteillä on merkittävä rooli. Mielenterveyskuntoutujille arjen tuki on merkittävä elämänlaadun ja toipumisen lähde.

On vaarana, että terveydenhuollon tarpeista kumpuavassa sote-uudistuksessa unohdetaan sosiaalinen näkökulma ja sitä tukevat rakenteet. … Järjestöjen rooli osallistavien ja ihmislähtöisten palveluiden tuottajana on taattava uudistuksessa.”

Strategiaprosessi liikkui meillä yhdistyksessä eteenpäin eri kokoonpanoissa keskustelleen, ja tavoitteeksi asetimme, että olemme vahva mielen hyvinvoinnin osaaja Suomessa.

Näemme, että meidän on uudistuttava. Pohjana ovat vankat juuret, yhteistyö kuntien kanssa, osaaminen, ja joustava uuden kehittämisen ote.

Arvoiksi prosessissa valikoituivat Uudistuminen, Toivo, Ilo ja Osallisuus.

 

Uudistuminen

Yhteiskunta laskee mielenterveyden pulmista, vaikeuksista ja sairauksista koituvia haittoja euroissa, mielenterveyden häiriöiden kustannukset vuositasolla ovat Suomessa 6 miljardia euroa. Työkyvyttömyyseläkkeistä 40 % ja neljännes sairauspäivärahoista ovat mielenterveysperusteisia, kun terveydenhuollon kokonaiskustannuksista vain vajaa viisi prosenttia ohjautuu mielenterveyspalveluihin.

Mielenterveyden ongelmat voivat ilmetä yksinäisyyden kokemuksina, päihteiden käyttönä, erilaisina riippuvuuksina, lastensuojelun tilastolukuina. Herää kysymys, mistä on kysymys, kun hyvinvoinnin keskellä voimme huonosti.

Suomessa on kehitetty kansallisia politiikkaohjelmia ja toimenpiteitä auttamiseen, palveluja kehitetään. Sittenkin jää tunne, että vielä tarvitaan lisää apua. Kenties on kyse myös siitä, ettei yli sektoreiden ole oivallettu, että jokaisen toiminta vaikuttaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin kokemukseen.

 

Toivo

Arvotasolla yhteiskunnassa olisi heräämisen paikka. Onko meillä varaa huomata jokaisen ihmisen ihmisarvo? Onko yhteiskunnassa välineitä siihen, että jokainen on ja pysyy mukana? Toimiiko yhteiskunta toivoa ja mahdollisuuksia tarjoten?

Ainakin kaksi asiaa voisi muuttua arkisessa kanssakäymisessä, jotta voisimme jokainen edesauttaa toistemme hyvinvointia. Kuinka huomaamme toisia, vaikkapa tervehtimällä? Kuinka usein kiitämme ja kannustamme toista?

Vaillant pohti vuonna 2003 mielenterveyden monia määritelmiä: mielenterveys kykynä rakastaa, työn tekemisenä, ongelmien ratkaisemisen, suuntaamisena tulevaisuuteen, itsenäisyytenä. Mielenterveyteen sisältyy ajatus toivon ylläpitämisestä, ja sopivista odotuksista ja tavoitteista suhteessa omiin kykyihin. Sisältääkö mielenterveys myös uteliaisuutta, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta?

Miten mielenterveyden itse hahmottaakin, kysyy Vaillant: ”Onko hyvä mielenterveys itseä varten? Vai yhteiskuntaa varten? Johonkin sopeutumiseen, vai luovuuteen? Onnellisuutta varten, vai selviytymiseen? Ja kuka sen määrittää?”

Hyvinvoinnissa on toisaalta kyse ihmisestä itsestään ja toisaalta yhteiskunnan tarjoamasta tuesta.

Yhteiskunta vaikuttaa ainakin siihen, onko uuden soten jälkeen mielenterveysasiakkaalla oikeus pitkäkestoisesti omaan kotiin, vai joutuuko hän kilpailutuksissa vaihtamaan kotia?

Kun ihminen ei itse jaksa, ja hänellä ei ole välineitä, tarvitaan tukea, ja silloinkin hänen oma päätöksentekonsa on avainasemassa ja toivo kannattelee. Paljon auttaa, jos toinen on läsnä ja kuvainnollisesti pitämässä kädestä kiinni, pitämässä mielenkiintoa yllä, suuntaamisessa kohti uutta.

Mielen ry toimii lukuisissa kansallisissa verkostoissa, joista Suomen sosiaalipsykiatristen yhdistysten keskusliitto on yksi. Se korostaa niin kutsuttua Recovery ajattelua: ”Toipuminen ei tarkoita paranemista, eikä paluuta aikaan ennen sairastumista vaan uuden itselle merkityksellisen elämän luomista.”

 

Ilo

Iideshovin 20-vuotis historiikissa ”Konkarin” tarinassa nousi esiin hyväksytyksi tulemisen tunne, sekä elämän arkirutiinit. Lisäksi ”Konkari” mainitsi, kuinka hyvinhoidetut kasvit toimintakeskuksessa toivat iloa: ”Pensasangervon ja sireenien tuoksu ilahdutti kesän kynnyksellä aina.”

Pohdin, kuinka merkityksellisiä ovatkaan oma koti ja pienet asiat arjessa, kuten aamulla heräämisen jälkeen kahvinkeitto, tai tunne, että päivän tapahtumissa jokin asia kiinnostaa.

Samaan aikaan kuin koemme pahoinvointia, voimme kokea hyvää. Mihin aikaa käytetään, mitä tehdään, keskitymmekö mielen hyvinvoinnin palveluissa oikeisiin asioihin?

Historiikistamme poiminta:

”Ajoittain on ollut vaikeaa henkilökohtaisessa elämässä. Silloin on tuntunut tärkeältä, että on ensinnäkin paikka mihin mennä tekemään jotain ”ettei jumiudu sänkyyn peiton alle pahimmillaan viikoiksi”, ja toisekseen se paikka on sellainen, minne voi tulla juuri sellaisena kuin sinä päivänä on; masentuneena, surullisena, väsyneenä. Vertaistuki on tässä tärkeässä osassa. Ainakin tänään ”huono päivä”, se tuntuu ysin arvoiselta.”

 

Osallisuus

Kun Suomi tulee olemaan vuonna 2019 puolivuotiskauden EU:n puheenjohtajamaana, mielenterveysjärjestöt ovat esittäneet kansalaislähtöisen mielenterveys- ja omaisteeman huomioimista. Tämä tarkoittaa ihmisten osallisuutta heitä koskevaan päätöksentekoon ja tutkimukseen, yhtäläisen ihmisarvon kunnioittamista, itsemääräämisoikeuden mahdollistamista ja palvelujen rakentumista toipumisorientaation mukaisesti. Kuntoutujat ja omaiset voivat osallistua ja rakentaa palvelujärjestelmää.

Mielen ry:n toiminnassa osallisuus on jokainen päivä mukana toiminnassa.

Haluan kiittää asiakkaitamme, kokemusasiantuntijoita, jokaista Mielen ry työntekijää, johtoryhmää ja toiminnanjohtaja Maarit Hirvosta arvokkaasta panoksesta.

Haluamme, että Mielen ry kantaa vahvaa Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen osaamista ja henkeä tulevina vuosikymmeninä! Olemme muutoksiin varautuneet siten, että luottavaisena voi katsoa tulevaisuuteen. Onnea Mielen ry!