Olen nyt sitten jäämässä vuosilomalle ja sen jälkeen eläkkeelle. On ollut todella ilo työskennellä Muotialassa ja tehdä kanssanne yhteistyötä mielenterveystyön edistämiseksi.

Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet hyvin tapahtumarikkaat ja monimuotoiset.

Vuosien varrella yhteiskunnallisia muutoksia on ollut todella paljon.

Merkittävin yhdistystämme ravisuttava asia on ollut hankintalain soveltaminen sosiaali- ja terveysalan hankintoihin. Vuodesta 2008 lähtien olemme osallistuneet useisiin kilpailutuksiin ja menestyneet niissä verrattain hyvin.

Asumispalveluiden järjestäminen muuttui heti ensimmäisestä kilpailutuksesta lähtien ostopalveluihin perustuvaksi.  Sitä ennen asumispalvelut järjestettiin RAY:n yleisavustuksen ja Tampereen kaupungin pysyväisavustuksen turvin.

Merkittävää on myös se, että lähes kaikki RAY-avusteisina projekteina alkaneet hankkeet ovat jatkuneet yhdistyksen palvelurakenteessa ostopalvelusopimusmuotoisina. Näitä ovat olleet ALMA-projekti, Kaveri-projekti, Iita-projekti, Resurssipaja-projekti.

ALMA-projektista tuli ALMA-yhteisö, Iita-projektista tuli Psykiatrinen kotikuntoutus ja Resurssipaja-projektista tuli Resurssipaja –ammatillisen kuntoutuksen palveluita tuottava yksikkö.  Näiden osalta siis rahoituspohja myös muuttui avustusvaraisesta toiminnasta ns. elinkeinotoiminnaksi.

Kaveri-projektista tuli ensi Kokemus tiedoksi –projekti ja sen jälkeen Puiston kansalaistoiminta.  Tämä toiminta on säilynyt avustusvaraisena koko toiminnan ajan.

Täsmä –projektissa kehitettiin asumisharjoittelua, itsenäisen elämän tukea nuorille skitsofreenikoille.  Projektin oppeja käyttäen olemme kehitelleet asumiseen liittyviä arviointimenetelmiä.

Kuntoutuksen käsite on myös muuttunut vuosien mittaan. Kuntoutettavasta on tullut kuntoutuja ja osallistuja, palvelujen käyttäjä, subjekti.  Kuntoutumisen velvoite näyttää myös tulleen pysyväksi ilmiöksi.  Mielenterveyskuntoutuja ei voi vain käyttää palveluita eikä ainakaan määräämättömän ajan vaan palveluiden käyttäjän tulee edetä ns. avoimille markkinoille ja itsenäiseen elämään riippuen onko asukkaana vai työtoimintaan osallistuvana asiakkaana.

Tämä muutos on vaikuttanut todella paljon yhdistyksessä palvelujen kehittämiseen. Arviointimittareita on alettu ottaa käyttöön; pitää pystyä seuraamaan, miten palvelut vaikuttavat, kuinka vaikuttavaa toiminta on. Olemme kokeilleet useita erilaisia mittareita mm. ICF –luokitus työpajalla, Living Skills asumispalveluissa, ASPAn mittaristoa jne.

Asiakkailta on myös kysytty heidän omia käsityksiään kuntoutumisesta palveluidemme piirissä.  Tämä on ollut yksi kysymys vuosittain toteuttavassa palautekyselyssä.

Kolmas merkittävä muutos, joka kymmenen vuoden aikana on merkittävästi muuttanut myös omaa toimintaamme, on järjestöjen välisen yhteistyön tiivistyminen. Tämä on ollut välttämätöntä sen vuoksi, että järjestöjen toimintamahdollisuudet ovat olleet tavallaan uhan alla mm. verotuksellisista syistä. Lisäksi RAY:n linjaukset avustusten myöntämisessä ovat kiristyneet vuosi vuodelta.  Myös Tampereen kaupunki on linjannut, että järjestöjen tulisi tehdä yhteistyötä toimintoja suunnitellessaan.

Yhteistyön kehittymisen myötä myös Muotiala on ollut tiiviimmin mukana mm. mielenterveysjärjestöjen välisessä yhteistyössä, myöhemmin myös päihdejärjestöjen kanssa ja myös valtakunnallinen yhteistyö on lisääntynyt vuosien kuluessa mm. Valtakunnallinen työpajayhdistys, Kuntoutuksen tutkimus, Sosiaalipsykiatristen yhdistysten keskusliitto jne.

Yhdistyksessä henkilöstömäärä on lisääntynyt vuosien mittaan tasaista tahtia.

Yksiköiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.  Kun vuonna 2006 yksiköitä oli Iideshovi, Iideshovin työpaja, Kuusistonkoti ja projekteja mm. ALMA, Kokemustiedoksi ja Resurssipaja niin vuonna 2016 yksiköitä on jo toistakymmentä.

Kun alkuvuodet elettiin koko ajan kasvun aikaa niin jossain kohti alkaa myös väistämättä taantumisen aika.  Se taantumisen aika on paraikaa menossa.  Viimeinen vuosi pari on ollut aika hankalaa aikaa.  Talouden ongelmat ovat lisääntyneet. Tässä merkittävimpänä syynä on se, että sekä avustussummat että ostopalveluhinnat ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina n. 4-5 vuotta. Kuitenkin kulut ovat kasvaneet koko ajan, niin henkilöstökulut kuin kaikki kiinteät kulut. Se on tarkoittanut sitä, että vyötä on ollut pakko kiristää.

Henkilöstömäärä on supistettu äärimmilleen tiukaksi.  Se on tuottanut varmasti paljon mielipahaa ja kritiikkiä.  Ei voida tehdä enää samalla tavalla töitä kuin ennen. Oma etiikka sotii vastaan. Tämä on asia, jota pitää työryhmissä työstää ja esim. työnohjauksessa käsitellä.

Kun vuoden 2006 lopussa työntekijöitä oli 50, niin syyskuun alussa meitä on 76.

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan tunteista!

Minä haluan aidosti ja lämmöllä kiittää teitä jokaista työkaveruudesta ja yhteistyöstä näiden kymmenen vuoden aikana, jotka olen saanut täällä tehdä töitä.

Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että täällä on tekemisen meininki ja ihmiset arvostavat omaa työtään suuresti.  Ja se näkyy.  Se näkyy laadussa, se näkyy palautteissa ja näkyy hyvinvoinnissa.

Olen alusta lähtien kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa sanonut, että meillä johtaminen perustuu asiantuntemukseen. Jokainen työntekijä on oman työnsä asiantuntija ja se on konkretisoitunut siten, että jokainen on aika itsenäisesti saanut päättää, miten työtään tekee.

Toivon sydämestäni, että jaksatte edelleen uskoa omaan työhönne ja Muotialan mahdollisuuksiin. Mahdollisuuksia on nimittäin vaikka kuinka paljon.

Uusia hankeideoita syntyy työn äärellä ja niitä mielellään työstetään eteenpäin.

Mahdollisuuksia on myös laajentaa toimintaa Pirkanmaan ulkopuolelle. Olen ymmärtänyt että näitä mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään jatkossa.

Eli lippu korkealla ja rinta rottingilla.  Muotialan toiminnalla on hyvä maine ja meihin luotetaan. Teitä saa siitä kiittää; te olette työn tehneet.

Olen myös onnellinen siitä, että olen saanut tehdä viimeisen työrupeamani nimenomaan järjestössä.  Järjestötyöhön tutustuminen on antanut minulle aivan uuden perspektiivin.

Järjestötyö on eniten sopinut minulle ja on ollut lähellä omia arvojani.  On ollut hyvä tehdä työtä järjestötyön hyväksi, asiakkaiden hyväksi, järjestöjen välisen yhteistyön hyväksi.

Haikein mielin jätän tehtäväni! Samalla kuitenkin onnellisena ja huojentuneena luovun paikastani ja mielelläni luovutan sen uudelle toiminnanjohtajalle Maarit Hirvoselle.

Hän on myös erittäin pätevä ja varmasti aikaansaava johtaja.  Tästä on hyvä jatkaa.

Kiitos kaikille!

Soile